Vantaan ratikan rakentaminen Tilustieltä Fazerintielle tuo uuden katuyhteyden Vaaralaan. Rivieranraitioksi nimetyllä alueella ratikka tulee kulkemaan keskellä luonnonläheistä ympäristöä ja uutta asuinaluetta.
Vaikka ratikan rakentamisen myötä puita joudutaan paikoin kaatamaan, kasvillisuutta ei kuitenkaan poisteta enempää kuin rakentamisen kannalta on välttämätöntä. Luonnon monimuotoisuutta pyritään tukemaan jättämällä alueelle lahopuuta, joka tarjoaa elinympäristöjä erilaisille kasvi-, sieni- ja eläinyhdyskunnille. Lahopuun vähäisyys metsissä on tällä hetkellä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen merkittävin ongelma, sillä lahopuusta riippuvaiset lajit muodostavat uhanalaisimman yksittäisen eliöryhmän Suomessa.
– Lahopuiden säilyttämisellä annamme luonnolle mahdollisuuden tarjota ravintoa ja suojaa monimuotoisille eläin- ja kasviyhdyskunnille ja siten osaltaan ehkäistä luonnon köyhtymistä, kertoo hankkeella työskentelevä GRK:n viherrakentaja Sari Rinne.
Rakentamisen yhteydessä alueelta kerätään talteen metsänpohjaa ja pintamaata, joita hyödynnetään myöhemmin hankkeella ratikan reuna-alueilla siellä, missä raiteet kohtaavat metsän. Metsänpohjassa elää runsaasti esimerkiksi pieneliöitä, bakteereita ja mykorritsaa, jotka muodostavat luonnolle tärkeän verkoston. Kun sama elävä kasvualusta palautetaan alueelle rakentamisen jälkeen, luonnon elinvoimaisuus säilyy paremmin kuin käyttämällä tuotteistettuja kasvualustoja.
– Jos käytämme tuotteistettua kasvualustaa, kohdetta pitää yleensä hoitaa. Mutta kun palautamme alueelle sen, mitä siellä on aiemmin ollut, luonto hoitaa sen itsestään, Rinne toteaa.
Ympäristö huomioidaan Vantaan ratikkahankkeessa jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijat pohtivat ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä uuden joukkoliikenteen rakentamisen että alueen luontoarvojen vaalimisen. Kaadettavat puut katselmoidaan yhteistyössä tilaajan, maisemasuunnittelijan ja ympäristön rakentamisesta vastaavan kanssa ennen puiden kaatamista. Katselmoinnissa arvioidaan puiden käyttömahdollisuudet lahopuuna.